Viikonlopun riennoissa tuli pistäydyttyä paikaillisissa ravitsemusliikkeissä, joita omalla paikkakunnalla on tasan kaksi kappaletta. Kumpikin on tasoltaan luultavasti alle keskitasoa, mutta paremman puutteessa niihinkin asiakkaita löytyy. Vietimme iltaa usean naisen seurueena ja paikallinen nuorisokuppila oli ensimmäinen kohteemme. Joillakin oli omaa jälkikasvua baarissa ja joillakin vipatti discojalkaa, niin että oli mentävä vetäisemään muutama discojumputus tanssilattialla.

Onneksi puhelahjoja löytyi sen verran, että sain poken ja paikan omistajan kanssa puhuttua 16 hengen seurueemme sisälle ilman pääsymaksua, joka keskustelun alussa oli 10 euroa. Lupauduimme kukin ostamaan virvoketta, joten maksoimme tavallaan sillä itsemme sisään. Ei muuta kun takki narikkaan ja tiskille notkumaan. Pari shottia, toinen kaverille ja toinen omaa napaan. Sitten tanssilattia kutsui.

Ihan tarkkaa havaintoa ei ole kuinka kauan siinä vatkattiin, mutta seuraavan päivän olotilasta päätellen jonkin aikaa. Seuraavana päivänä kropassa tuntui löytyneen outoakin oudompia lihaksia, sillä itselläni ei ole aavistustakaan minkälaisiin akrobaattiliikkeisiin olen tanssin hurmassa itseni venytellyt  Olosta päätellen mielettömiin suorituksiin

Loppuillaksi siirryimme sitten paikkakunnan toiseen kuppilaan, joka tarjosi elävää tanssimusiikkia. Normaaliin lauantai-iltaan verraten porukkaa oli liikkeellä enemmän, luultavasti firmojen pikkujoulut olivat saaneet ihmiset liikkeelle. Ensimmäiset tahdit pääsin valssin pyörteisiin, ja todellakin pyörteisiin, koska vanha harmaahapsinen setä todellakin osasi valssia ja vielä vauhdikkaasti. Niinhän se aina tuppaa olemaan, että jos haluat tanssia kunnolla, niin silloin on haettava itseään vanhempaa seuraa. Vanhat harmaahapsiset sedät on just oikeaa seuraa silloin, kun haluaa tanssia niin että mies todellakin vie, eikä naisen tarvise edes vikistä vaan liihotella perässä kuin perhonen.

Liihottelin välillä valssin pyörteissä, niin kuin olisin lentänyt...ihana tunne, varsinkin kun pitää silmänsä kiinni ja kuvittelee unelmiens prinssin tämän harmaahapsisen sedän tilalle  No kyllähän sieltä muitakin tanssittajia löytyi ja ihan yllättävänkin hyviä. Eräs tuttavani on käynyt kurssin jos toisenkin, mutta chacha ei silti taipunut oikeilla askelilla, ei vaikka yritin selvittää, että chacha askeleet on sellaiset nopeet, jotka tästä nyt puuttuu. No eipä naisen parane kovasti tanssittajiaan haukkua tai muuten saapi istuskella seinäruusuna loppu ehtoon.

Itsekin yllätyin lopulta, kun ensin päädyin polkkaa tanssimaan, no se oli tuttu juttu ja meni niin kuin piti. Tämä harmaahapsinen setä oli tällä kertaa jälleen kanssani lattialla ja hänen kuntonsa taisi loppua ennen minua. Päädyimmekin kesken tanssin vetämään fuskua, jota itse en ole tiennyt niin hyvin edes osaavani. Tällä kertaa se kuitenkin meni kuin vettä vaan. Tanssiminen on niin ihanaa, kun joku osaa viedä ja tanssia tahtia kuin tahtia. Sellaisen prinssin, kun joskus itselleen löytäisi...