Jaahans, että maanantai aamu ja ... no ei sentään mennä laulun sanoin. Vauhdikas viikonloppu takana. Sinkkuäidin laivareissua ja jatkoille vielä paikalliseen. Olipa taas viikonloppua. Perjantaina lähdettiin kuuden hengen seurueessa pikkujouluristeilylle. Ilta meni syöden hyvää ruokaa ja nauttien virvokkeista. Laiva oli täynnä porukkaa ja siten ahdastakin tuntui olevan varsinkin tanssilattialla.

Ruokailusta suorastaan kiisimme hyttiin vaihtamaan ykköset päälle ja ei kun tanssiravintolaan. Eipä ollu tarjonta hääppöstä ja tuntui että ihan vaan härskimmäksi on touhu noilla risteilyillä menny. Osa porukastamme ihan järkyttyi suoria ja epäsuoria ehdotuksia, joita miehet tekivät tanssilattialla. No kuten on todettu, niin laivalla ja lapissa onkin ihan omat säännöt...

Yhden kaverin kanssa sitten päätimme vielä iltasella jatkaa laivahumua paikallisessa kuppilassa...mikä on kyllä aikamoinen saavutus meikäläiseltä. Ensinnäkin en todellakaan käy paikallisissa kuppiloissa kuin korkeintaa kerran vuodessa. Nyt jopa peräkkäisinä viikonloppuina! Pikkujouluaikaa sielläkin oli menoa, ja tanssimaan pääsi ihan jatkuvasti. Nyt olivat kyllä tanssittajat enemmän jurrissa kuin viime viikolla, mutta piti ottaa sitten asia itsekin vähän rennommin

Eilen ehtoolla käytiin sitten väsymyksen hiukan helpattua pienellä lenkillä potilaan kanssa. Eka pyörätuolilenkki äitimoottorin turvin. Kyllä ihan hikeä pukkas pintaan, kun tehtiin parin kilsan lenkki. Potilaalla oli kivaa ja äiteellä kunto kohoaa. Kun tästä väsymyksestä vielä pääsis, niin vois huomista vapaapäivääkin viettää vaikka jouluvalmisteluja tehden tai korttiaskartelun parissa...